Hyppää sisältöön

Miksi lääkärissä käyminen tuntuu nykyään kohtuuttoman raskaalta?

Terveydenhuoltomme on rakennettu maailmaan, jossa lähes kaikki tutkimukset tehdään fyysisesti vastaanotolla. Ongelma on, että maailma järjestelmän ympärillä on muuttunut.

,

Tunnistat varmasti tilanteen: jokin oire vaivaa, mutta ajatus lääkärissä käymisestä tuntuu jo valmiiksi raskaalta. Kyse ei ole pelosta eikä siitä, ettetkö arvostaisi hoitoa, päinvastoin – lääketiede on joka päivä kehittyneempää kuin koskaan. Silti huomaat lykkääväsi lääkärikäyntiä viimeiseen asti.

Mielenkiintoista on, että tunne ei johdu yleensä itse lääkärikäynnistä. Vastaanotolla käynti kestää usein vain muutaman minuutin. Kokemuksesta raskaan tekee kaikki se, mikä tapahtuu ennen käyntiä ja sen ympärillä: ajan varaaminen, jonottaminen, siirtyminen paikasta toiseen ja epävarmuus siitä, ratkeaako asia yhdellä käynnillä vai ei.

Ilmiö kertoo enemmän terveydenhuoltojärjestelmästä kuin yksittäisistä palveluista

Terveydenhuoltomme on rakennettu maailmaan, jossa lähes kaikki tutkimukset tehdään fyysisesti vastaanotolla. Lääkärin täytyy nähdä potilas samassa tilassa, koska vain siellä on tarvittavat välineet ja tutkimusmahdollisuudet. Tämän vuoksi koko järjestelmä, ajanvarauksesta hoitopolkuun, rakentuu edelleen fyysisen käynnin ympärille.

Ongelma on, että maailma järjestelmän ympärillä on muuttunut.

Useimmat palvelut, joita käytämme arjessa, ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet täysin. Pankkiasiat hoituvat puhelimella, ruoka tulee kotiovelle muutamassa kymmenessä minuutissa ja kyydin voi tilata yhdellä napin painalluksella. Palvelut ovat muuttuneet välittömiksi ja käyttäjälähtöisiksi. Kun ihminen tottuu tähän helppouteen, saman logiikan odotetaan toimivan kaikkialla.

Siksi lääkärissä käynti alkaa tuntua suhteettoman raskaalta. Ei siksi, että prosessi olisi välttämättä huonompi kuin ennen, vaan siksi, että kaikki muu ympärillä on muuttunut paljon helpommaksi.

Useimmat palvelut, joita käytämme arjessa, ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet täysin.

Terveydenhuollon järjestelmä on rakennettu eri aikaan

Terveydenhuollon sisällä muutos on ollut hitaampi myös toisesta syystä. Lääketieteessä turvallisuus ja laatu menevät aina nopeuden edelle, mikä on tietenkin perusteltua. Mutta samalla se on tarkoittanut, että palvelumallit muuttuvat usein hitaammin kuin muilla toimialoilla.

Taustalla on myös hyvin käytännöllinen syy: tutkimuslaitteet ovat perinteisesti olleet kalliita ja vaativia käyttää. Niihin on investoitu sinne, missä niitä käytetään jatkuvasti eli sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja lääkärikeskuksiin.

Pandemia kiihdytti muutosta ja teki videovastaanotoista nopeasti arkipäivää. Videoyhteys helpotti monia tilanteita, mutta samalla paljastui toinen rajoitus: pelkkä keskustelu ei usein riitä. Moni lääkärikäynti perustuu siihen, että lääkäri voi kuunnella keuhkot, katsoa korvan tai mitata vitaaliarvoja. Ilman tutkimusta diagnoosi jää helposti epävarmaksi, minkä vuoksi osa näistä vastaanotoista päätyy edelleen fyysiseen käyntiin, eikä sinänsä ratkaise alkuperäistä ongelmaa.

Tämä paljastaa lääkärikäyntien todellisen pullonkaulan. Ongelma ei ole niinkään itse lääketiede, vaan se, missä tutkimus tehdään. Jos tutkimus onnistuu vain vastaanotolla, koko järjestelmä rakentuu väistämättä matkustamisen, ajanvarauksen ja jonojen ympärille. Jos taas tutkimus voidaan tehdä muualla, koko hoitopolku muuttuu.

Ongelma ei ole niinkään itse lääketiede, vaan se, missä tutkimus tehdään.

Lääkärissä käymisen ei pitäisi olla raskasta

Juuri tässä kohtaa terveydenhuolto on nyt murroksessa. Terveysteknologia on kehittynyt nopeasti, ja samalla tutkimuslaitteiden hinnat ovat tulleet merkittävästi alaspäin. Laitteita voidaan nyt valmistaa pienempinä, edullisempina ja kuluttajakäyttöön sopivina. Tämä avaa kokonaan uuden mahdollisuuden, kut aito tutkimus ei enää ole sidottu yhteen paikkaan.

Kun keskeisiä mittauksia voidaan tehdä kotona, lääkärin ei tarvitse olla samassa huoneessa potilaan kanssa saadakseen tarvittavat tiedot. Tutkimusdata voidaan välittää lääkärille reaaliajassa, jolloin vastaanotto voi tapahtua etänä ilman, että tutkimuksen laatu kärsii. Lääkäri voi tarkastella esimerkiksi korvaa tai kurkkua kameran avulla, kuunnella sydämen ja keuhkojen ääniä tai arvioida vitaaliarvoja täysin etäyhteyden kautta.

Kun tutkimus tapahtuu kotona ja tieto siirtyy lääkärille reaaliajassa, lääkärin asiantuntemus ei ole enää sidottu fyysiseen vastaanottohuoneeseen. Tämä muuttaa merkittävästi sitä, miten hoitoon jatkossa pääsee.Tutkimusten mukaan merkittävä osa perusterveydenhuollon käynneistä liittyy tilanteisiin, joissa potilas tarvitsee ennen kaikkea nopean arvion ja hoitopäätöksen. Jos lääkärillä on käytössään riittävä tutkimusdata potilaasta, suuri osa näistä tilanteista voidaan hoitaa etänä ilman perinteistä vastaanottokäyntiä. 

Tämä ei tarkoita, että fyysiset lääkärikäynnit katoaisivat. Päivystys, erikoissairaanhoito ja monet tutkimukset vaativat jatkossakin paikan päällä tehtävää hoitoa. Mutta suuri osa arjen lääkärikäynneistä liittyy oireisiin, kontrollikäynteihin ja seurantoihin, joissa tärkeintä on saada asiantunteva arvio nopeasti. Kun nämä tilanteet voidaan ratkaista ilman monivaiheista hoitopolkua, koko kokemus muuttuu. Lääkärissä käynti ei enää tarkoita matkustamista, odottamista ja aikataulujen järjestelyä, vaan yhteyttä lääkäriin silloin kun tarve syntyy.

Meidän mielestämme lääkärissä käymisen ei tarvitse olla raskasta. Omplyn tavoitteena on rakentaa terveydenhuollon malli, jossa palvelu mukautuu ihmisten arkeen. Tutustu palveluumme täällä.